perjantai 9. kesäkuuta 2017

Lähellä loppua?

Moi taas! Oli pakko tulla tänne kirjoittelemaan taas. Sitten viime postauksen niin saatiin miehen kanssa hieman puhuttua asioita halki. Tai musta tuntui että päästiin ainakin alkuun. Meillä meni tosi kivasti ja tuntui, että mies ymmärsi mitä tarkoitin. Ja kyllä hän sanoi, että hänestä tuntuu todella pahalta se miltä musta tuntuu. Sitä kaipaamaani pientä läheisyyttä ja romantiikkaa tuli arkeen lisää. Ja ai että se tuntui hyvältä! Oltiin viime viikonloppuna rentoutumassa kylpylässä ja se tuli kyllä niin tarpeeseen. Ihan jo meidän parisuhteen kannalta, mutta meillä molemmilla on ollut tosi kiireistä ja rankkaa töiden ja pääsykokeiden keskellä. 

Mutta eilen sitten. Väärä kommentti ilmeisesti hyvin väärään aikaan. Ja sota oli irti. Mut haukuttiin ja mytättiin jälleen aivan lyttyyn, kuulin miten paljon mua inhotaan ja että mun kanssa ei haluta asuta. Tänään tulin töistä kotiin ja päivän hiljaiselon jälkeen halusin ottaa eilisen puheeksi. Sanoin vaan, että mulle ei oo oikein puhua miten tahtoo ja mitä tahtoo. Kerroin että eilinen oikeesti loukkasi, ne kaikki haukkumiset ja se tunne etten tee mitään oikein vaikka kaikkeni yritän hänen ja meidän eteen. 

Noh. Vastaukseksi sain "painu vittuun mun elämästä". Sitten olin että selvä ja otin käsilaukun mukaan ja tarkoitus oli, että lähden ulos koska en todellakaan olis jaksanut enää riidellä. No sitten mulle sanottiin, että "mä en oo sit täällä kun tuut takas enkä enää ikinä tuu". Siinä vaiheessa mulla pimahti. Yritin saada mieheltä selville että mitä tässä oikein on tapahtunut ja mitä mä olen hänelle tehnyt. Halusin myös tietää oliko esimerkiksi viime viikonloppu pelkästään teeskentelyä. Sain vastaukseksi: "Mä en jaksa sua!". Ja sitten hän lähti. 

Nyt istun täällä ulkona puistonpenkillä ja kirjoitan tätä postausta. Kuulokkeissa soi Kim Heroldin Lähellä loppua, niin kuin se soi melkein kaksi vuotta sitten hetki sen jälkeen kun silloinen aviomieheni oli läimäissyt avioeropaperit mun kouraan. 

On sellainen aika kaikkensa antanut olo.