lauantai 31. toukokuuta 2014

Yk 12

Jep, eli hanat aukesivat tänään. Täysin samaan aikaan kuin viime kierrossakin. Tunsin sen kyllä heti herättyäni ja sanoinkin miehelle etten voi mennä vessaan, sillä tiedän tasan tarkkaan että menkathan ne sieltä alkaa. 

No niinhän ne teki ja mä en oikeasti kestänyt miehen ilmettä, kun kerroin asiasta. Se pettymys näkyi niin selvästi. Menin sitten hetkeksi vielä makkariin yksin ja itkuhan siinä tuli. Nyt nää pettymykset kerta toisensa jälkeen alkaa kyllä oikeasti tuntua ihan hirveältä enkä tiiä miten kestän näitä kohta enää. Eikä asiaa helpota se, että ollaan tällä viikolla saatu kuulla, että kahdesta meidän ystävästä tulee isä. 

No, tämähän se on taas se pahin päivä ja huomenna jo helpottaa. Ja tiedän, että oon sanonut tän jo monta kertaa, mutta nyt aion oikeasti ottaa puhelimen kauniiseen käteen ja varata sen ajan sinne lääkärille. Olen ajatellut Femedaa, onko kenelläkään kokemusta siitä? Tai suositteleeko joku jotain muuta yksityistä? Mulla on vaan tosi hankalat työvuorot tässä listassa, mutta pitää yrittää väkisin johonkin mahduttaa. 

Mutta aika hurjaa, että huomenna on kesäkuu ja vuosi sitten heinäkuussa jätin pillerit pois. Kohta vuosi mennyt. 

torstai 29. toukokuuta 2014

Kuinkakohan käy

Tuhruttelu on jatkunut tähän päivään saakka. Välillä vähemmän ja välillä taas enemmän. Verta ei ole tullut ensimmäisen päivän jälkeen vaan vuoto on enemmänkin ollut rusehtavaa valkovuotoa ja välillä se ei ole edes rusehtavaakaan. 

En tiedä. Tottakai tässä taas toivo nousee vaikkei pitäisi. Oon täysin valmistautunut siihen, että kyllä ne menkat sieltä vielä tulee. Viime kierrossa menkat alkoivat ylihuomenna eli kp 33. 

Tekisi mieli testata, mutta en kestä sitä pettymystä mikäli testissä ei mitään näy. Jotenkin tuntuu paremmalta vain odotella niitä menkkoja ja sitten alkaa testailemaan mikäli niitä ei ala kuulua. Minkäänlaisia oireitahan mulla ei ole muutakuin että mahaa juilii aina välillä. Tänään myös vasemmalta alavatsalta nipisti niin pahasti, että jouduin melkein kyykistymään. Välillä närästää ja alavatsaa turvottaa, mutta sitä mulla on aina loppukierrossa.

Mutta silti sitä vain toivoo, että tää kierto päättyisikin aivan toisella tavalla... <3 

tiistai 27. toukokuuta 2014

Happy birthday to me!



Paljon onnea vaan 26-vuotias minä! Huh, täytyy sanoa että ensimmäistä kertaa mulla on oikeasti ikäkriisi näiden synttäreiden johdosta. En voi uskoa, että sieltä ne kolmekymppiset vaan kovaa vauhtia lähenee. Muistan kun lauloin joskus pienempänä että "oon kolmekymppinen, oon kolmekymppinen, joskus 18 vuoden päästä!" ja nyt siihen on enää neljä vuotta. Hullua miten tää aika rientää. Mutta onneksi se on se henkinen ikä mikä merkkaa, eiks niin ;) 

Synttäreitä juhlistan menemällä mieheni kanssa syömään. Viikonloppuna tuli vietettyä niin ihanaa aikaa ystävien kanssa että menköön se synttäreiden juhlimisesta! 

Joskus ajattelin, että minulla on jo lapsia kun täytän 26. No eipä ole. Mutta toivotaan, että minusta vielä tulee äiti sinä aikana kun olen 26 vuotta. Puhuttiinkin eilen miehen kanssa, että mikä olisikaan parempi synttärilahja kuin positiivinen raskaustesti. 

Siitä puheen ollen; tuhruttelu on edelleen jatkunut. Se on kuitenkin hyvin vähäistä ja se on enemmänkin rusehtavaa valkovuotoa. Tottakai tässä taas toivo herää, että voisiko se sittenkin olla jotain muuta, mutta yritän pitää pään kylmänä. Minkäänlaisia oireita ei ole mahan juilimista ja paineen tunnetta lukuunottamatta. 

Mutta nyt jatkan vielä viimeisen vapaapäivän viettoa ennen kuin mulla alkaa taas ihan hirrrvee työputki. Kivaa tiistaita kaikille! 

maanantai 26. toukokuuta 2014

Tuhruttelua

Heippa! Pieni tovi on vierähtänyt viime postauksesta, mutta "syytetään" siitä tuota ihanaa aurinkoa ja lämpöä, joka houkuttelee tekemään kaikkea muuta kuin istumaan koneella. 

Mitään uutta kummempaa kerrottavaa mulla ei kuitenkaan ole muuta kuin että vanha tuttu tuhrutteluvuoto alkoi eilen päivällä. Ihan vähän vaaleanpunaista ja vaaleanruskeaa vuotoa tullut tänään, mutta ei kuitenkaan vielä siteeseen asti. Mutta eiköhän ne menkat sieltä ala viimeistään ylihuomenna. Tänään meneillään kp 28 ja dpo 9. Tietenkin toivoa on niin kauan taas kun menkat eivät kunnolla ala, mutta en kyllä jaksa uskoa yhtään että olisin raskaana! 

Mikäli menkkoja ei kuitenkaan kuulu niin testailen viikonloppuna! 

tiistai 20. toukokuuta 2014

Piinailua vol. 122324

Heippa ja hyvää tiistaita kaikille! Täällä meneillään DPO3 ja aika menee ihan älyttömän hitaasti! Mitään oireita ei oikeastaan ole ollut, ainoa vaan että nännit kipeytyivät samantien ovulaation jälkeen ja tätä ei oo mulla tapahtunut aiemmin. Joskus saattaa olla ettei mun tissit kipeydy ollenkaan kierron jälkeen. Eilen myös alavatsasta, tai no munasarjojen kohdalta varmaankin, juili aikalailla. 

Nyt on kuitenkin todella hyvä fiilis kaikesta ja toivotaan, että kierto päättyy siihen parhaimpaan lopputulokseen. <3 Työrintamallakin puhaltaa positiiviset tuulet. Oon nyt tehnyt nykyisessä työpaikassani 3 vuotta määräaikaisena ja mun sopparit ovat vaihdelleet kuukauden pituisista soppareista puolen vuoden pituisiin soppareihin. Joten voitte kuvitella, että soppareita on kertynyt aikamoinen pino. Meidän osastolta piti tämän vuoden huhtikuussa aueta paikka, jota kovasti pedattiin minulle. Mutta johtoporras päätti tehdä omat ratkaisunsa ja palkata siihen ulkopuolelta erään miestyöntekijän viime vuoden lopulla, vaikkei paikka ollut edes auki. Päätös tuli shokkina kaikille eikä asiaa auta se, että tämä kyseinen työntekijä on ollut aikamoinen pettymys meidän osastollemme. 

Noh, nyt sitten toiselta osastolta on aukeamassa vakanssi ja meidän osaston vastaava ohjaaja on ehdottanut meidän johtajalle, että kyseinen vakanssi siirrettäisiin meidän osastolle ja mut vakinaistettaisiin siihen vakanssiin, ilman mitään hakuja tai haastatteluja. Meidän johtaja oli näyttänyt tälle jo vihreää valoa sekä myös eräs toinen korkeammalla pallilla oleva työntekijä. Joten toivotaan parasta ja pidetään peukut pystyssä! Vakipaikka toisi kuitenkin turvaa niin monelle eri osa-alueelle ja onhan vakipaikka aina nyt vakipaikka! Sitä ei noin vaan viedä, kun taas määräaikaisena saa kokoajan olla "peloissaan" siitä, että milloin se soppari ihan oikeasti loppuu. Ja vaikka tää suunnitelma ei nyt meniskään läpi, niin tiedän silti että töitä kyllä on tarjolla. Mutta olisihan se nyt kaikkien kannalta järkevintä palkata mut siihen, joka on kuitenkin kolme vuotta talossa ollut kuin sellainen, joka tulee ihan uutena eikä tiedä mistään oikein mitään.

kuva Pinterest

Noh, katsotaan katsotaan! Hyvää fiilistä on lisännyt myös nämä viime päivien säät! Ihanaa, kun kesä on vihdoin tullut <3 Vietin tänään vapaapäivän partsilla aurinkoa ottaen ja sainkin jo hommattua ekat rusketusrajat. Sitten mulla ois enää huomenna iltavuoro ja sitten onkin taas vapaata ja työt kutsuu vasta ensi viikon keskiviikkona! Kyllä kelpaa! :) 

lauantai 17. toukokuuta 2014

Vihdoin!

Hymynaama bongattu tänä aamuna ClearBluen digitestistä! Jee! Viimeksi eilen illalla sanoin miehelle, että näinköhän kroppa toimii tässä kierrossa ollenkaan. Nyt on kuitenkin menossa jo kp19. Vaikka eihän tuo ovisplussa takaa 100%:sti, että ovulaatio tapahtuu, mutta ainakin jotain siellä tapahtuu! :D

Mutta tää vaan vahvistaa mun ajatusta siitä, että ovulaatio oli myös viime kierrossa hieman myöhemmin. Noh, mutta talletuksista ei pitäisi ainakaan tässä kierrossa jäädä kiinni, sen verran aktiivisesti ollaan nyt tuolla makkarin puolella peuhattu! 

Mutta nyt lähden brunssille ystävän kanssa ja siitä iltavuoroon. Illalla pitäisi mennä vielä toisen ystävän kanssa kattomaan yhtä keikkaa, joten ihan loistava lauantai tiedossa! Eikä toi kelikään näytä mitenkään kurja olevan. :) 

Ihanaa lauantaita myös sinne! <3 

keskiviikko 14. toukokuuta 2014

Oviksen bongailua

Heippa ja terveiset sairastuvalta! Mulle iski eilen illalla ihan älyttömän huono olo. Olin sitä ennen nukkunut kolmen tunnin päikkärit, mutta silti olo oli ihan törkeän väsynyt. Mun ystävälle iski viikonloppuna joku mahatauti ja ajattelin, että nyt se sama tauti on iskemässä muhunkin, kun mahaa kouristeli sen verran ja oli todella oksettava olo. Tänä aamuna heräsin kuitenkin todella tukkoisena ja hieman kuumeisena. Joten tämä päivä menee ainakin sairastellessa, katsotaan pääsisinkö huomenna jo töihin! Toivottavasti, sillä oon nimittäin todella huono sairastamaan sillä en malta oikein olla tekemättä mitään vaikka olisi olisi kuinka huono. Pahoinvointi on jatkunut vielä tänään ja sanoinkin tuossa miehelle, että mikäli en tietäis toisin, niin voisin vaikka vannoa että oon raskaana! 

Mutta joo. Oon nyt tikutellut ovista tässä kierrossa pitkästä aikaa. Vielä ei oo hymynaama mulle hymyillyt. Aloitin tikuttelin kp 12 ja oon nyt joka päivä tikutellut yhtä päivää lukuunottamatta. Tänään meneillään siis kp 16. Tosin epäilen, että viime kierrossakin ovis tuli vasta noin 20. kiertopäivän kohdilla, joten voihan olla että tässäkin kierrossa se menee sen verran myöhäiseksi. Tai voihan se olla, että ovis oli juuri silloin kun jätin testailematta vaikkakin en oikein jaksa uskoa siihen. 

Mä en oikein tiedä tykkäänkö tästä testailusta vai en. Toisaalta kiva saada tietynlainen varmuus asiaan, joko se hymynaama hymyilee tai ei eikä tartte pohdiskella, että onkohan se ovis nyt vai ei. Mutta toisaalta tää taas stressaa mua tietyllä tavalla enkä kestä tuota tyhjää ympyrää, joka tulee joka testauskerralla. :D Yritän kuitenkin olla stressaamatta ja ollaan silti touhuiltu makuuhuoneen puolella nyt 2-3 päivän välein ja sillä mennään koko loppukierto. 

Aion kuitenkin nyt käyttää noi testit loppuun, katsotaan josko se hymynaama sieltä vielä tulis! :)

Psst. On muuten ihan pakko hehkuttaa! Oltiin siis maanantaina kattomassa Justin Timberlakea ja oli kyllä niin M-A-H-T-A-V-A-A etten kestä! Siinä on niin taitava mies ettei mitään rajaa. Olin koko 2,5 h ihan jossain ekstaasissa ja välillä taisin jopa vajota ihan pikkutytön tasolle, sen verran ääni oli eilen kateissa. Ja onhan se nyt ihan pirun kuumakin vielä. 

perjantai 9. toukokuuta 2014

Minä haluan nukkua!

Erittäin rankka viikko. Viimeiset seitsemän päivää on tehty töitä. Pelkkää ilta- ja yövuoroa. Eikä asiaa helpota yhtään se, että alakerran naapurissa tehdään kylppäriremppaa.

Olin viime yön töissä ja oon nyt ollu valveilla sellaset 27h putkeen. Silmät meinaa painua väkisin kiinni ja vaikka kuinka yritän kaivautua peiton alle niin silti noi porausäänet tunkee korviin! Yhyy! Eikä yhtään naurata, että seuraavan kolmen viikon aikana mulla on tiedossa pelkkää ilta- ja yövuoroa yhtä aamuvuoroa lukuunottamatta.

Vuorotyöläisille vois olla joku oma pieni kiva motelli, jossa sais levätä kun naapurissa tehdään remppaa! No, ehkä tää on hyvää harjoitusta tulevaa vauvaelämää varten. :D

Mä tunnen, että ovulaatio on ihan tuloillaan mutta voin kertoa, että eipä paljoa sekstailut kiinnosta tässä väsymyksessä :D aloitan tänään kuitenkin testailut ja eiköhän se hymynaama anna puhtia petipuuhiinkin sit! ;)

Mutta kiitos alakerran remontin, saatiin tänään vihdoin aikaiseksi nähdä yhden ystäväni kanssa. Mentiin aamupalalle ja höpöteltiin muutama tunti! :) ja ihanaa on että nyt on viikonloppu ja mulla on neljän päivän vapaat! Ja maanantaina mun toinen elämäni mies Justin saapuu Suomeen, ah! :)

Ainiin, sain kuulla töissä taas vauvauutisia. Mun entinen työkaveri on neljännellä kuulla raskaana. Mä oon oikeesti tosi onnellinen hänen puolestaan, sillä tiesin heidän toivoneen ja yrittäneen pitkään jo lasta. Tällä mun työkaverilla oli monirakkulaisuutta ja muita ongelmia ja hänelle oltiin sanottu, että on hyvin todennäköistä ettei hän koskaan tule saamaan lapsia. He olivat juuri aloittamassa lapsettomuushoidot, kunnes ultrassa lääkäri totesi, että sinähän olet jo raskaana! Joten ihmeiden aika ei tosiaan ole tytöt! Ei mekään luovuta toivosta! <3

Ihanaa viikonloppua! :)

tiistai 6. toukokuuta 2014

Spontaani itku

Oon ollut koko aamupäivän todella hyvillä mielin. Äsken istuin tuossa aamupalalla ja lueskelin samalla puhelimella blogeja. Onnellisuutta huokuvia blogeja, sillä monessa blogissa on viime aikoina juhlittu positiivisia raskaustestejä sekä hienosti etenevää raskautta. Oon oikeasti vilpittömästi onnellinen kaikkien heidän puolesta.

Sitten taustalla alkoi soimaan Lana Del Reyn Ride-kappale ja pysähdyin vain hetkeksi kuuntelemaan kappaletta. Ja yhtäkkiä kyyneleet alkoivat valua. Siis aivan yhtäkkiä. En tiedä mistä se johtui. Samalla muhun iski epätoivo, sillä tuntuu ettei mikään tällä hetkellä ota onnistuakseen. Ei vauva- eikä omakotihaaveet. Vauvaa ja sitä yhteistä omaa kotia on nyt odoteltu sieltä elokuun alusta asti. Tuntuu, että me vain junnataan paikoillaan ja odotellaan vaan, että jotain uutta ja ihanaa tapahtuisi. 

No ei tässä voi muuta kuin pyyhkiä kyyneleet ja luottaa siihen, että vielä kai ne palaset loksahtaa meidänkin kohdalla paikalleen jossain vaiheessa. 

Jokatapauksessa, iloisempaa ja positiivisempaa tiistaita teille! :)