keskiviikko 27. marraskuuta 2013

Jännäviikko alkakoon!

Noniin, ovulaatio on todennäköisesti nyt mennyt ohitse ja pystyin olemaan testaamatta sitä yhtä lipsahdusta lukuunottamatta! En siis tiedä nyt yhtään, että milloin mulla on ovulaatio ollut vai onko sitä ollut ollenkaan. Joten tässä kierrossa en pysty sanomaan dpo:sta mitään, mutta mitäs se haittaa! Ajattelin nyt ihan rentona odotella seuraavia menkkoja ja mikäli ne eivät ala, niin sitten vasta testailen! Tai ainakin näin mä ajattelen nyt, katotaan sitten uudelleen kun ne kunnon piinapäivät alkaa.

Tää "tärppiviikko" hyödynnettiin kyllä miehen kanssa erittäin hyvin ja toivotaan, että se tuottaa tällä kertaa tulosta! Menkkojen pitäisi alkaa viikon päästä viikonloppuna, joten niitä odotellessa. Olo on tällä kertaa jotenkin tosi rento ja onnellinen, enkä oo jaksanut nyt yhtään stressata tästä raskautumisesta. Vaikka pakkohan se on myöntää, että kova pettymyshän se on, mikäli se testi ei edelleenkään näytä plussaa. Mutta päivä kerrallaan mennään! 

Tänään meneillään kp 18/27-28?. 

keskiviikko 20. marraskuuta 2013

"Tässä kierrossa en kyllä testaile ovista..."

...ja pah! :D Mahaa on juilinut nyt viimeiset kaksi päivää siihen malliin, että ovulaatio vois olla tulossa ja eilen myös valkovuoto antoi merkkejä siitä. Taisin tuossa joku aika sitten sanoa täällä blogissakin, että tässä kierrossa voisi jättää testailut väliin ja luottaa vaan siihen omaan kroppaan. Noh, mitä luulette mitä tein eilen? Jep, otin heti ovistestit kehiin kun vähänkin epäilin oviksen mahdollisuutta. :D 

No eihän se hymynaama siihen testiin tullut, mitä osasinkin olettaa. Olihan eilen vasta kp10 ja yleensä mulla on ollut ovis siinä kp13-17 tienoilla. Nyt mulla on kuitenkin enää 2 ovistestiä jäljellä ja mä ihan oikeasti yritän olla testailematta ja ottaa vaan ihan rennosti tän asian suhteen. Katsotaan onnistuuko :) 

Tää kierto on kyllä mennyt jotenkin ihan älyttömän hitaasti ja ihmettelinkin eilen, että onko mulla oikeasti vasta 10. kiertopäivä menossa! Vaikka muuten tuntuukin, että päivät ja viikot tulee ja menee yhtä nopeasti. Kohta on jo joulukuukin! Varmaan pitäis ruveta pikkuhiljaa miettimään niitä joululahjojakin... Itsehän en toivo joululahjaksi kuin sitä yhtä ja ainoaa ja se olisikin maailman paras joululahja! 

kuva: Google


Mukavaa keskiviikkoa! 

maanantai 18. marraskuuta 2013

Minä toivon

Kerroin viikonloppuna anopille, että aion hakea vakituista työpaikkaa nykyisestä työpaikasta kunhan vain paikka aukeaa. "Hienoa, nythän te voitte sit vihdoin aloittaa lapsen yrittämisen!". Anopin kommentti satutti, vaikka eihän hän tietenkään sillä mitään pahaa tarkoittanut ja eihän hän voinut tietää. Teki mieli vaan itkeä ja sanoa, että "voi kun tietäisittekin...". 

Huoh. Käytiin viime viikolla miehen kanssa shoppailemassa vähän ja mun oli pakko päästä taas hypistelemään niitä ihanan pieniä vauvanvaatteita. Siinä sitten vähän herkistyin taas ja sanoin miehelle, että mitään muuta en toivo tällä hetkellä, kuin että saataisiin vain se oma pieni. Ja tuo sama haikeus on jatkunut ihan tähän päivään saakka. Haluaisin niin kovasti jo positiivisia uutisia ja haluaisin niin kovasti kailottaa jo koko maailmalle, että me saadaan vauva! Mä antaisin mitä vaan tällä hetkellä, että saataisiin jo kokea se onni. 

Toivotaan parasta. Tällä viikollahan sen ovulaation pitäis tulla. Oon nyt tässä pohdiskellu, että jättäisin sen oviksen tikuttamisen kokonaan tässä kierrossa, mutta saa nyt nähdä! Tuntuu, että se testaaminen saa mut vain enemmän stressaamaan asiasta ja koko yrittämisestä tulee sellasta pakonomaista. 

Tällaisilla fiiliksillä kohti uutta viikkoa! Jotenkin ihan hirvee väsymys tällä hetkellä päällä, mutta syytän siitä pimeyttä ja työputkea. Kyllä se taas tästä, viikonloppuna on onneksi kaikkea kivaa tiedossa! :) 

Mukavaa viikkoa kaikille! 

tiistai 12. marraskuuta 2013

Uutta yritystä kohti ja höpöttelyä

Eli tosiaan, yk 5 pärähti käyntiin sunnuntaina. Enpä silloin ajatellut, kun ehkäisy jätettiin poissa, että tässä tilanteessa ollaan. Jotenkin naiivina kuvittelin, että raskaus tapahtuu tuosta noin vaan kun ehkäisy jätetään pois, vaikka aina onkin tiedostanut myös sen ettei se raskaaksi tuleminen välttämättä tapahdukaan niin pois. Jotenkin sitä vain ajatteli, että eihän meille nyt sellaista. 

Menkat alkoivat siis la-su yönä ja otin sen yllättävän hyvin. Toki mua harmitti, mutta toisaalta olin jo osannu valmistautuu siihen. Tuntuu, että siihen menkkojen alkamiseen alkaa olee jo niin turtunut, ettei se enää harmita niin paljon kuin aiemmin. Mutta se tuntuu aina todennäköisemmältä vaihtoehdolta kuin se, että menkat jäisivät pois ja raskaustesti jättäisi plussaa. Mut ei tässä muu auta kuin ajatella positiivisesti ja yrittää vaan uudelleen! Melkein mieli tekisi tässä kierrossa unohtaa kaikki oviksen tikuttelut yms. ja ottaa vaan ihan rennosti, mutta tiiän etten pysty siihen! Haluun jotenkin saada itelleni varmistuksen siitä, että kroppa toimii ja myös itselleni tietoa siitä että missä vaiheessa kiertoa nyt mennään. Mutta täytyy toivoa parasta, kyllä se pienoinen olisi niin kovin toivottu! Katsoin tänään nauhalta eilen tulleen Erilaiset äidit -jakson ja itkuhan siinä tuli kun pienokainen tuli maailmaan. Musta on kyllä tullu ihme herkkis tän vauvaprojektin myötä.

Onneksi tässä ja ensi kuussa on vaikka mitä kivaa tulossa niin aikakin menee nopeasti ja saa ajatuksia vähän pois raskautumishaaveista! Meillä on miehekkeen kanssa ensi viikon perjantaina tän vuoden ekat pikkujoulut ja lauantaina vietetään illanistujaisia meillä. Kokataan kavereille oikein kolmen ruokalajin illallinen juomineen kaikkineen! Loppukuusta on tulossa vielä yhdet pikkujoulut ja joulukuussa lähdetään taas pienelle reissulle tyttöjen kesken ja juhlitaan työpaikan pikkujouluja! 

Lisäksi oon nauttinut töissä olemisesta nyt ihan hirveesti. Nyt viikonloppunakin meillä oli tosi rankka ja kiireinen viikonloppu töissä, mutta meillä oli niin huippuporukka töissä, että välillä tuntui siltä kuin ei ois töissä ollutkaan. Ja se jos mikä on hienoa! Eilen meillä oli myös nuorten kanssa iltapalapöydässä niin hyvä ja onnellinen hetki, etten muista milloin viimeksi ois tullut naurettua niin paljon! 

Ja mun sopimusta jatkettiin nyt kesäkuun loppuun asti! Mullahan oli nyt vaan vuoden loppuun sopimus ja hieman epävarmaa oli, että jatkuuko se vai ei. Mutta onneksi jatkuu, ei tarvinnut montaa kertaa miettiä kun kysyttiin, että haluanko jatkaa :) Lisäksi tuolla on ilmeisesti ensi viikon aikana aukeamassa yksi vakipesti ja multa on hirveesti nyt kyselty, että aionko hakea sitä. Vaikka oon täällä blogissakin valittanut tuosta kolmivuorotyöstä ja pohtinut sitä, että pitäisikö hakea päivätöitä, niin kyllä mä oon aika varma että mä aion sitä paikkaa hakea, kunhan se aukeaa. Mä oon tuolla kuitenkin ollut kohta jo sen 3 vuotta ja nautin työstäni, niin miksi ihmeessä en hakisi? Eihän siinä mitään menetä. :) 

Mitäs muuta kivaa? Joulu tulee kovaa vauhtia ja mä kyllä tykkään joulusta. En niinkään siitä miten joulu tuntuu olevan nykyään yhtä materialismia, mutta siitä tunnelmasta ja että kokoonnutaan perheen kesken yhteen. Tänä vuonna mä sain ihanan pitkät vapaat ja pääsen viikoksi kotikotiin! Siellä onkin tullut viimeksi käytyä heinäkuussa, kun oltiin järjestelemässä meidän häitä. Ollaan tosiaan miehekkeen kanssa joka toinen vuosi meidän vanhemmilla ja joka toinen vuosi taas hänen vanhemmillaan. Tänä vuonna siis mun vanhempien vuoro. Onneksi miehekkeen vanhempien mökki on ihan lähellä sekä miehekkeen isovanhemmat, niin päästään kuitenkin moikkaamaan myös appivanhempia sekä muita hänen sukulaisiaan.

Tästä tuli nyt kunnon tämmönen höpöttelypostaus ilman päätä tai häntää! Mä niiiin haluisin antaa itsestäni enemmän tähän blogiin, mutta ainakin toistaiseksi haluan pysyä anonyyminä. Vaikka kyllähän näistäkin jutuista mut tunnistaa, jos oikea ihminen sattuu blogin löytämään, mutta sille ei mahda sitten mitään. Olen kyllä ajatellut "julkistaa itseni" sitten KUN saan ruveta pitämään odotusblogia. ;) 

Oisko teillä muuten mitään postaustoiveita? 

sunnuntai 10. marraskuuta 2013

YK 5

Jep, sieltähän ne menkat päättivät yön aikana tulla. Harmittaa, mutta ei auta muuta kuin positiivisin mielin uutta yritystä kohti!  

lauantai 9. marraskuuta 2013

Jännän äärellä

Ei vieläkään menkkoja. Se keskiviikkona alkanut epämääräinen vuotokin on jo loppunut melkeinpä kokonaan. Eikä se missään vaiheessa oikein alkanutkaan. Eilen illalla mua juili mahaa sen verran, et olin varma että tänä aamuna ne menkat alkaa, mutta eipä alkanutkaan! Vielä ei kuitenkaan kannata liikoja toivoa, sillä maanantaina niiden menkkojen pitäisi virallisesti vasta alkaa.

Mun oli pakko tänä aamuna tehdä yksi raskaustesti. Heräsin tunti ennen herätystä ja mietin vaan testausta enkä mahtanu sit itelleni mitään. No eipä siinä mitään näkyny. Tai toivo näki jotain hyvinhyvin haaleaa, mutta järki ei. Tuntu, että jokatoisella kerralla siinä näky jotain ja jokatoisella kerralla taas ei. Mutta luin keskustelupalstoilta, että joillakin raskaustesti on näyttänyt pelkän haamunkin vasta, kun menkat ovat muutaman päivän myöhässä. Tänään menossa siis kp 26/28 ja dpo13.

Saa nähdä mitä tapahtuu! Ei passais nyt taas liikaa innostua, kun se pettymys on taas jotain ihan hirveetä. Maanantai varmaan viimeistään näyttää, että mitä tapahtuu! 

torstai 7. marraskuuta 2013

Kuulumisia!

Heippahei pitkästä aikaa! Pieni tovi on vierähtänyt viime postauksesta jo. Mulla alkoi tosiaan vapaat viime viikon torstaina ja siitä asti oon ollut menossa kokoajan, joten kone on väkisinkin jäänyt taka-alalle. Nyt on palattu taas arkeen ja on hieman aikaa taas bloggaillakin.

Meidän vauvaprojekti koostuu tällä hetkellä pelkästä piinailusta. Tänään meneillään siis kp 24/28. Ovishan mulla tuli jo hirveän aikaisin, joten oon tässä jo alkuviikosta asti odotellut menkkoja saapuviksi. Ne kun viimeksi tuli yllättävän aikaisin, kun oviskin tuli. Mahaa on juilinu nyt tiistaista asti ja eilen illalla ja tänään on tullut hieman vaaleanpunaista ja paksua vuotoa. Ei kuitenkaan mitenkään siteeseen asti, mutta vessareissuilla. 

Aamulla miehelle sanoin, että ei tainnu tässäkään kuussa tärpätä, sillä olen aika varma, että kyllä tämä vuoto vielä menkoiksi muuttuu. Mutta en vielä täysin oo luopunu toivosta vaan toivon edelleenkin ihmettä! 

Totesin eilen miehekkeelle enemmänkin vitsillä, että voisko se käydä ostamassa mulle raskaustestin ja mieshän oli mennyt ja ostanut! Kysyin, että oliko miehekkeestä ollut noloa ostaa testi, mutta mies totesi että enemmänkin hän oli iloinen kysyessään myyjältä raskaustestien perään. Ihana rakas <3 En tiedä vielä milloin testailen mikäli vuoto ei ala kunnolla nyt lähipäivinä.

Turhauttaa kyllä jo tämä touhu, vaikka eihän meillä yrityskertojakaan vielä ole niin kovin montaa. Kuulin viikonloppuna, että mun veljentyttö on raskaana. Tottakai oon onnellinen hänen ja hänen poikaystävänsä puolesta, mutta toisaalta mut valtas samantien iso huoli sekä myös pieni kateellisuus. Mun veljentyttö on jo täysi-ikäinen, mutta silti ehkä hieman hukassa vielä elämänsä kanssa. Mutta ei voi muuta ku toivoa, että kaikki menee hyvin ja tottakai oon hänen tukenaan. Mutta kyllä mä siinä samalla mietin että miksei mekin jo voitais onnistua. Vielä kun oon 98% varma ettei mun veljentytön raskaus ollut suunniteltu. Mut niin tää elämä vaan menee! 

No mutta eihän sitä tiedä vielä, vaikka me saataiskin tästä kierrosta iloisia uutisia! Toivo on ainakin hirmuisen kova :) Tänään mennään miehen kanssa leffaan katsomaan Leijonasydän. Pitkästä aikaa päästään viettelemään kahdestaan laatuaikaa, täydellistä! 

Mitä teille kuuluu?